Opetussuunnitelma

Ympäristöoppi vuosiluokilla 1 – 2

Ympäristöoppi vuosiluokilla 3 – 6

Terveystottumukset

Itsetunto ja lapsi ryhmässä

Lapsen elinympäristö

Media ja tupakkatuotteet

Valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1 – 6 osana ympäristöoppia. Terveystiedon kannalta alakoulussa oleellista on oppia ymmärtämään terveyttä tukevia ja suojaavia tekijöitä ympäristössä ja ihmisen toiminnassa ja edistää lapsen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta.

Terveystiedon opetuksen tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten terveysosaamista. Terveysosaamisen osa-alueiden (tiedot, taidot, kriittinen ajattelu, itsetuntemus ja eettinen vastuullisuus) avulla tupakka- ja nikotiinituotteisiin liittyviä ilmiöitä voidaan käsitellä laaja-alaisesti.

Ympäristöoppi vuosiluokilla 1 – 2

Vuosiluokilla 1 – 2 ympäristöopin tavoitteena on herättää lapsen uteliaisuus ja kiinnostus ympäristön ilmiöitä kohtaan. Lapsi tarkastelee omaa ympäristöään sekä omaa ja muiden toimintaa yhteisön jäseninä. Yhtenä tavoitteena on, että lapsi saa positiivisia kokemuksia ja oivalluksia terveydestä, oppii, mikä on terveydelle hyväksi ja mikä haitaksi, sekä saa tukea itsetunnolleen.

Tupakka- ja nikotiinituotteiden ilmiötä lähestyessä on tärkeää harjoitella tunnetaitoja ja mielen hyvinvointia. Lisäksi tärkeää on harjoitella ryhmässä toimimisen taitoja ja pohtia omien tekojen merkityksestä itselle, muille sekä omalle lähiympäristölle. Lapsen itsetunnon ja muiden arvostamisen vahvistaminen auttaa lasta kieltäytymään tupakka- ja nikotiinituotteiden kokeilusta.

Keskeiset ympäristöopin tavoitteet tupakka- ja nikotiinituotteisiin liittyvien ilmiöiden käsittelyssä:
T10 ohjata oppilasta harjoittelemaan ryhmässä toimimisen taitoja ja tunnetaitoja sekä vahvistamaan itsensä ja muiden arvostamista

T14 rohkaista oppilasta ilmaisemaan itseään ja harjoittelemaan näkemysten perustelua

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET – OPETUSHALLITUS

Ympäristöoppi vuosiluokilla 3 – 6

Vuosiluokilla 3 – 6 ympäristöopin tavoitteena on herättää ja syventää oppilaiden kiinnostusta ympäristön ilmiöitä kohtaan. Lapsi tarkastelee ympäröivää maailmaa sekä itseään ja toimintaansa yhteisön jäsenenä. Lasta ohjataan tunnistamaan omaa kasvuaan ja kehitystään.

3. – 6. luokilla ympäristöopissa aloitetaan päihteiden käsittely turvallisuuden näkökulmasta. Kuitenkin tupakka- ja nikotiinituotteita käsiteltäessä olisi oleellista havainnoida ilmiöitä myös laajemmin, kuten terveyden eri osa-alueiden ja kestävän kehityksen näkökulmista.

On tärkeää, että lapsi oppii tunnistamaan ja tiedostamaan omia ajatuksiaan, tarpeitaan, asenteitaan ja arvojaan terveyttä ja erilaisten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä kohtaan. Tärkeää on harjoitella myös tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja säätelyä. 3. – 6. luokilla ympäristöopissa käsitellään terveyden edistämistä, jossa oleellisia ovat niin terveyttä parantavat tekijät kuin terveyden riskitekijät.

Keskeiset ympäristöopin tavoitteet tupakka- ja nikotiinituotteisiin liittyvien ilmiöiden käsittelyssä:
T8 kannustaa oppilasta edistämään hyvinvointia ja turvallisuutta toiminnassaan ja lähiympäristössään ja ohjata oppilasta toimimaan turvallisesti, tarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja itseään suojellen

T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia harjoitella ryhmässä toimimista erilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa, innostaa oppilasta ilmaisemaan itseään ja kuuntelemaan muita sekä tukea oppilaan valmiuksia tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteitaan

T19 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden osa-alueita, arjen terveystottumusten merkitystä sekä elämänkulkua, lapsuuden ja nuoruuden yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä rohkaista oppilasta harjoittelemaan ja soveltamaan terveysosaamistaan arjessa

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET – OPETUSHALLITUS

Tupakka- ja nikotiinituotteisiin liittyvien ilmiöiden käsittelyssä tieto- ja tehtäväsisällöt on jaoteltu eri teemoihin: terveystottumukset, itsetunto ja lapsi ryhmässä, lapsen elinympäristö ja media ja tupakkatuotteet.

Terveystottumukset

Terveelliset elämäntavat opitaan jo lapsena. Ne tukevat sitä, että lapsi ei ala käyttää tupakkaa, nuuskaa tai sähkötupakkaa kasvaessaan vanhemmaksi. Säännöllinen arkirytmi tukee terveyttä ja luo turvallisuutta.

Ei saa, ei saa! -lähestymistapaa kannattaa lasten terveyskasvatuksessa välttää. Kun terveyttä käsitellään positiivisella ja kiinnostavalla tavalla ja tarjotaan innostavia ja myönteisiä kokemuksia, terveelliset elämäntavat omaksutaan mielellään osaksi omaa arkea. Terveyskasvatus voi olla houkuttelevaa ja hauskaakin.

Terveys on osa jokapäiväistä elämää ja terveellinen arki koostuu näistä palikoista:

• säännöllinen vuorokausirytmi
• riittävä uni (noin 9-10 tuntia päivässä)
• monipuolinen ja säännöllinen ruokailu (vähintään 5 kertaa päivässä, kasviksia 5 annosta päivässä)
• päivittäinen liikunta ja ulkoilu (vähintään 2 tuntia päivässä)
• hygieniasta huolehtiminen (peseytyminen ja hampaiden pesu 2 kertaa päivässä)
• lasta innostava tekeminen, yhdessäolo perheen ja kavereiden kanssa, leikki, harrastukset ja vapaa oleilu.

TUPAKKATUOTTEIDEN TERVEYSHAITAT

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö alakouluiässä
Ensimmäistä kertaa tupakka- ja nikotiinituotteita saatetaan kokeilla jo alakouluiässä – jopa kolmannella luokalla. Kouluterveyskyselyn (2019) mukaan 4.- ja 5.-luokkalaisista tytöistä 2,5 % ja pojista 6,6 % on käyttänyt vähintään kerran tupakkaa, nuuskaa tai sähkötupakkaa.

KOULUTERVEYSKYSELY – THL.FI

Lapset ovat uteliaita. He voivat olla kiinnostuneita siitä, miltä eri tuotteet maistuvat ja miten ne vaikuttavat. Tupakka- ja nikotiinituotteita kohtaan herää uteliaisuus usein aikuisen antaman mallin myötä. Tuotteiden kokeilu ovat ensimmäisiä askeleita tiellä kohti pysyvämpää käyttöä. Käytön kynnys madaltuu jo yhdestä kokeilukerrasta.

Alakoulun viimeisinä vuosina ja yläkouluiässä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön kokeilut yleistyvä. Enää kyse ei ole vain lapsuuden uteliaisuudesta vaan sosiaalisesta hyväksynnästä ja oman identiteetin rakennusprojektista. Käytön aloittaminen ei yleensä ole harkittua, vaan siihen ajaudutaan puolivahingossa kokeilujen kautta. Satunnaisista kokeiluista tulee vähitelleen säännöllisiä ja muuttuu riippuvuudeksi. Riippuvuus voi alkaa syntyä heti jo ensimmäisistä kokeilukerroista.

Itsetunto ja lapsi ryhmässä

Itsetunnolla tarkoitetaan lapsen realistista käsitystä omista mahdollisuuksistaan ja rajoitteistaan. Jos lapsella on hyvä itsetunto, hän tiedostaa myös omat puutteensa, mutta ne eivät määritä hänen käsitystä itsestään. Lapsi luottaa itseensä, omiin taitoihinsa ja on ylpeä myönteisistä ominaisuuksistaan.

Omien vahvuuksien tunteminen tukee itsetuntoa. Hyvä itsetunto merkitsee luottamusta itseen, uskallusta ottaa vastaan haasteita ja asettaa tavoitteita, uskoa omiin suoriutumismahdollisuuksiin ja kykyä kestää pettymyksiä. Itsetunto on rohkeutta olla oma itsensä ja tehdä omia valintoja riippumatta muiden mielipiteistä. Kun lapsi arvostaa itseään ja omaa terveyttään riittävästi, se vähentää kiinnostusta tupakka- ja nikotiinituotteiden kokeiluun.

Kodista saatujen mallien lisäksi ikätoverit ja kaverit vaikuttavat suuresti siihen, alkaako lapsi tai nuori käyttää tupakka- ja nikotiinituotteita. Nuorilla vertaispaine on yksi merkittävimmistä syistä aloittaa tuotteiden käyttö. Se on myös yksi suurimmista esteistä lopettamiselle. Nuorilla käytön taustalla on usein pyrkimys parantaa sosiaalista imagoa ja tulla sosiaalisesti hyväksytyksi.

MIKSI NUORET KÄYTTÄVÄT TUPAKKA- JA NIKOTIINITUOTTEITA?

Lapsen elinympäristö