Tietopaketit

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön syyt

Mitä nuorempana tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin käytöstä tulee säännöllistä. Käytön aloitus saattaa syntyä hetken mielijohteesta, mutta kun käyttö on myöhemmin vakiintunut, se saattaa kaduttaa nuorta.

Kaveriporukan merkitys

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aloittamisen riskiä lisää, jos nuoren lähipiirissä on tuotteita käyttäviä henkilöitä. Ensisijaisena syynä käytön aloittamiselle nuoret itse pitävät kaveriporukkaa ja sen tuottamia paineita ja odotuksia. Kaveriporukan merkitys korostuu houkutuksissa aloittaa ja jatkaa tuotteiden käyttöä. Toisaalta kaveriporukka voi myös vahvistaa päätöstä siitä, ettei nuori aloita käyttöä. Nuorilla saattaa olla valheellinen käsitys siitä, että jos ei esimerkiksi tupakoi tai nuuskaa, niin jää kaveriporukan ulkopuolelle. Usein nuoret kuitenkin huomaavat myöhemmin, ettei kaveriporukassa pysyminen ole tästä kiinni.

Selvitysten mukaan tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön on kuitenkin nähty yhdistävän nuoria tiettyyn ryhmään. Suurin osa esimerkiksi tupakoivien nuorten kavereista myös tupakoi. Tupakoimattomien nuorten kaveripiiri taas koostuu usein muista tupakoimattomista. Nuuskan käyttö taas on usein liitetty yleisenä ilmiönä esimerkiksi tiettyihin harrastusryhmiin.

Jos tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä ei näe omassa lähipiirissä, on niiden kokeilusta ja käytöstä myös helpompi kieltäytyä. Ne nuoret, jotka eivät käytä tupakka- ja nikotiinituotteita, pysyttelevät myös usein poissa tilanteista, joissa muut esimerkiksi tupakoivat. Nuorilla saattaa olla pelko, että jos he kerrankin kokeilevat, he jäävät koukkuun.

Kokeilunhalu ja tietämättömyys haitoista

Varsinkin tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön alussa käyttöön saattaa liittyä näyttämisen halu sekä halu olla ”isompi” ja ”kovempi”. Myös kokeilunhalu on yksi keskeinen motiivi käytön aloittamisessa. Osa nuorista saattaa kokeilla tuotteita ensimmäisen kerran yksin ollessaan, jotta saisivat itse arvioida, mistä siinä on kyse. Lisäksi nuoret itse kokevat, että tietämättömyys tupakka- ja nikotiinituotteiden haitoista on yksi syy aloittaa käyttö. Nuoret eivät ole kovinkaan tietoisia erityisesti nuuskan haitoista ja sitä ei välttämättä pidetä kovin haitallisena terveydelle.

Nuoret kokevat saavansa tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä myös hyötyjä. Sen koetaan esimerkiksi nostavan itsetuntoa, auttavan stressin hallinnassa sekä painon kontrolloinnissa. Tämän lisäksi käytön taustalla saattaa olla koettu apu taistelussa negatiivisia tunteita vastaan. Tupakointia koskevissa tutkimuksissa alhaisen itsesäätelykyvyn – kuten se, että nuori ei hallitse negatiivisia tunteitaan – onkin todettu ennustavan käytön aloittamista. Tämän lisäksi myös huonon koulumenestyksen on todettu lisäävän säännöllisen tupakoinnin riskiä. Muita riskitekijöitä ovat muun muassa masennus ja psykososiaaliset stressitekijät.

Perinnölliset tekijät ja murrosiän muutokset

Perinnöllisillä tekijöillä on suuri vaikutus tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aloittamisessa sekä riippuvuuden synnyssä. Tutkimusten mukaan geeneillä on todettu olevan yhteys päivittäiseen tuotteiden käytön määrään, nikotiiniriippuvuuteen sekä nikotiinivieroitusoireisiin.

Murrosikä tuo mukanaan suuria muutoksia aivojen sosioemotionaaliseen järjestelmään. Nämä muutokset lisäävät esimerkiksi nuoren itsensä palkitsemisen tarvetta erityisesti kaverien läsnä ollessa. Aivoissa tapahtuvien muutosten takia nuori saattaakin alkaa käyttää tupakka- ja nikotiinituotteita herkemmin. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön on myös todettu olevan yksi keskeinen riskikäyttäytymisen muoto nuoruudessa.

Lähteet

Hällfors, J. 2017. Nicotine Dependence – Identifying the Contribution of Specific Genes. University of Helsinki, Faculty of Medicine.

Moffitt, T.E., Arseneault, L., Belsky, D., Dickson, N., Hancox, R.J., Harrington, H., Houts, R., Poulton, R., Roberts, B.W., Ross, S., Sears, M.R., Thomson, W.M. & Caspi, A. 2011. A gradient of childhood self-control predicts health, wealth, and public safety. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 108(7), 2693–2698.

Piispa, M. 2017. Sammuuko savuke, nouseeko nuuska? Tutkimus yläkouluikäisten tupakkatuotteisiin liittyvistä mielikuvista ja kokemuksista. Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto Verkkojulkaisuja 127.

Piispa, M. 2018. Nuuska ja nuoret – laadullinen selvitys nuorten nuuskan käytöstä ja hankintatavoista. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.

Puuronen, A. 2012. Ei pala, palaa, ei pala… Laadullinen tutkimus nuorten tupakoimattomuuden edistämisestä. Nuorisotutkimusseura Julkaisuja 126.

Schepis, T.S. & Rao, U. 2005. Epidemiology and etiology of adolescent smoking. Current Opinion In Pediatrics 17 (5), 607–612.

Vartiainen, E., Pennanen, M., Haukkala, A., Dijk, F., Lehtovuori, R. & De Vries, H. 2007. The effects of a three-year smoking prevention programme in secondary schools in Helsinki. European Journal of Public Health 17 (3), 249–256.

Virtanen, M., Pietikäinen, M., Kivimäki, M. Luopa, P., Jokela, J., Elovainio, M. & Vahtera, J. 2009. Contribution of parental and school personnel smoking to health risk behaviours among Finnish adolescents. BMC Public Health 9 (382). DOI: 10.1186/1471-2458-9-382

World Health Organization EMRO. Young people and tobacco use.