Tietopaketit

Tupakkatuotteiden käytön syyt

Miksi nuoret käyttävät tupakka- ja nikotiinituotteita?

Mitä nuorempana tupakkatuotteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin käytöstä tulee säännöllistä. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä keskustelu tulisikin aloittaa hyvissä ajoin ennen kuin kokeilut ovat edes alkaneet. Nuoret eivät aina miellä tuotteiden käyttöä tavaksi, jota he aikovat jatkaa vanhempina. Tästä johtuen pitkän ajan terveyshaittoja ei useinkaan käytön aikana mietitä.

Riippuvuus voi muodostua nuorelle hyvin huomaamatta. Käytön aloitus saattaa syntyä hetken mielijohteesta, mutta kun käyttö on myöhemmin vakiintunut, se saattaa nuorta kaduttaa.

Kaveriporukan odotukset

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aloittamisen riskiä lisää, jos nuoren lähipiirissä on tupakoivia henkilöitä. Ensisijaisena syynä tupakkatuotteiden käytön aloittamiselle nuoret itse pitävät kaveriporukkaa ja sen tuottamia paineita ja odotuksia. Kaveriporukan merkitys korostuu houkutuksissa aloittaa ja jatkaa tupakkatuotteiden käyttöä, mutta myös vahvistaa sitä, että tupakkatuotteita ei aleta käyttää.

Selvitysten mukaan tupakkatuotteiden käytön on nähty yhdistävän nuoria tiettyyn ryhmään. Nuorilla saattaa olla valheellinen käsitys siitä, että jos tupakkaa tai nuuskaa ei käytä, jää kaveriporukan ulkopuolelle. Usein nuoret kuitenkin huomaavat myöhemmin, ettei tämä pidä paikaansa. Kaveriporukassa pysyminen ei ole kiinni tupakkatuotteiden käytöstä.

Tupakkatuotteiden käyttö saattaa korostua tietyissä kaveriporukoissa. Suurin osa tupakoivien tai nuuskaavien nuorten kavereista myös käyttää tupakkatuotteita. Tupakoimattomien nuorten kaveripiiri taas koostuu usein muista tupakoimattomista. Tupakoimattomien nuorten on usein helpompi kieltäytyä, koska tupakkatuotteiden käyttöä ei näe omassa lähipiirissä. Tällaiset nuoret myös pysyttelevät usein poissa tilanteista, joissa muut esimerkiksi tupakoivat. Nuorilla saattaa olla pelko, että jos he kerrankin kokeilevat, he jäävät koukkuun.

Näyttämisen halu

Varsinkin tupakkatuotteiden käytön alussa käyttöön liittyy vahvasti näyttämisen halu ja halu olla ”isompi” ja ”kovempi”. Lisäksi kokeilunhalu on yksi keskeinen motiivi käytön aloittamisessa. Aloittamiseen liittyy vahvasti uteliaisuus, ja osa nuorista saattaa kokeilla tupakkatuotteita ensi kerran yksin ollessaan, jotta saisivat itse arvioida, mistä siinä on kyse. Lisäksi nuoret itse kokevat, että tietämättömyys tupakan ja muiden nikotiinituotteiden riskeistä on yksi syy aloittaa käyttö.

Nuoret voivat myös käyttää tupakkatuotteita nostaakseen alhaista itsetuntoa, hallitakseen stressiä, kontrolloidakseen painoa sekä taistellakseen negatiivisia tunteita vastaan. Alhaisen itsesäätelykyvyn, kuten sen, että nuori ei hallitse negatiivisia tunteitaan, onkin todettu ennustavan tupakoinnin aloittamista. Muita riskitekijöitä ovat muun muassa masennus ja psykososiaaliset stressitekijät. Masennus voi vaikuttaa tupakoinnin aloittamiseen ja toisaalta tupakointi voi lisätä riskiä masennukselle.

Geenitkin vaikuttavat

Perinnöllisillä tekijöillä on suuri vaikutus tupakointikäyttäytymiseen – ne selittävät tupakointikäyttäytymisestä lähes puolet. Erityisesti tupakkatuotteiden käytön aloittamisessa ja riippuvuuden synnyssä on perinnöllisillä tekijöillä merkitystä. Geeneillä on todettu olevan yhteys päivittäiseen tupakkamäärään, nikotiiniriippuvuuteen sekä nikotiinivieroitusoireisiin.

Murrosikä tuo mukanaan suuria muutoksia aivojen sosioemotionaaliseen järjestelmään. Tämä lisää nuoren itsensä palkitsemisen tarvetta erityisesti kaverien läsnä ollessa. Murrosiässä tapahtuvien aivojen muutosten takia nuori saattaa alkaa käyttää tupakkatuotteita herkemmin. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on yksi keskeinen riskikäyttäytymisen muoto nuoruudessa.

Tupakoinnin on todettu vaikuttavan myös koulumenestykseen, ja huonon koulumenestyksen on todettu lisäävän säännöllisen tupakoinnin riskiä.

Lähteet

Hällfors, J. 2017. Nicotine Dependence – Identifying the Contribution of Specific Genes. University        of Finland, Faculty of Medicine.

Moffitt, T.E., Arseneault, L., Belsky, D., Dickson, N., Hancox, R.J., Harrington, H., Houts, R., Poulton, R., Roberts, B.W., Ross, S., Sears, M.R., Thomson, W.M. & Caspi, A. 2011. A gradient of childhood self-control predicts health, wealth, and public safety. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 108(7), 2693–2698.

Puuronen, A. 2012. Ei pala, palaa, ei pala… Laadullinen tutkimus nuorten tupakoimattomuuden edistämisestä. Nuorisotutkimusseura Julkaisuja 126.

Schepis, T.S. & Rao, U. 2005. Epidemiology and etiology of adolescent smoking. Current Opinion In Pediatrics 17 (5), 607–612.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Aloittamisen riskitekijät.

Vartiainen, E., Pennanen, M., Haukkala, A., Dijk, F., Lehtovuori, R. & De Vries, H. 2007. The effects of a three-year smoking prevention programme in secondary schools in Helsinki. European Journal of Public Health 17 (3), 249–256.

Virtanen, M., Pietikäinen, M., Kivimäki, M. Luopa, P., Jokela, J., Elovainio, M. & Vahtera, J. 2009. Contribution of parental and school personnel smoking to health risk behaviours among Finnish adolescents. BMC Public Health 9 (382). DOI: 10.1186/1471-2458-9-382

World Health Organization EMRO. Young people and tobacco use.