Tietopaketit

Globaalit vaikutukset, tupakkateollisuus ja ympäristövaikutukset

Tupakointi on yhä tärkein syy ennaltaehkäistävissä oleviin kuolemiin. Tupakointi aiheuttaa maailmanlaajuisesti vuosittain noin 6 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa, joista 5 miljoonaa on seurausta suorasta tupakoinnista ja yli 600 000 passiiviselle tupakoinnille altistumisesta.

Arvioiden mukaan vuonna 2030 tupakkaan liittyvien kuolemien määrä nousee jopa 8,3 miljoonaan. Tupakoinnin seurauksena jopa puolet sen käyttäjistä kuolee ennenaikaisesti. Lue lisää tupakkatuotteiden terveyshaitoista Ilman syöpää -sivustolta:

Tupakkatuotteet (Ilman syöpää)

Tupakkateollisuus

Tupakkateollisuus on miljardien dollarien liiketoimintaa. Tupakkateollisuus rakentuu useasta eri toiminnoista aina tupakkalehtien kasvatuksesta tuotteiden valmistukseen ja kuljetukseen. Tupakkayhtiöt ovat globaaleja suuryhtiöitä. Kuuden suurimman tupakkayhtiön lisäksi maailmassa on ainakin 40 pienempää yhtiötä, jotka valmistavat savukkeita. Joka vuosi tupakkateollisuus tuottaa yli 6 biljoonaa savuketta. Savukkeista voisi muodostaa ketjun maasta aina Marsiin asti ja takaisin useita kertoja.

Tupakkatuotteita viljellään noin sadassa maassa ympäri maailmaa. Suurimpia tupakantuottajia ovat Kiina, Intia ja Brasilia. Kiinassa tuotetaan ja käytetään eniten savukkeita koko maailmassa. Tupakkaa tuotetaan myös Euroopassa, kuten Kreikassa ja Italiassa.

Ympäristöhaitat

Tupakkateollisuuden haitalliset vaikutukset metsien hävittämisessä, ilmastonmuutoksen kiihdyttämisessä, roskaamisessa ja metsäpaloissa ovat valtavia ja ne lisääntyvät koko ajan.

Tupakkaviljelyssä käytetään suuria määriä torjunta-aineita, keinotekoisia kasvunsäätelijöitä ja kemiallisia lannoitteita. Aineet aiheuttavat vakavia ympäristöllisiä terveysongelmia erityisesti matala- ja keskitulotasoissa maissa.

Tupakka kuluttaa muita viljelykasveja enemmän maaperän ravintoaineita, minkä takia tupakkaviljelmille joudutaan joka vuosi raivaamaan uusia viljelypeltoja.

Tupakan kuivattaminen vaatii paljon energiaa, joka tuotetaan kehitysmaissa yleensä puuta polttamalla. Tupakka aiheuttaakin 5–25 prosenttia kehitysmaiden metsätuhoista. Maailman terveysjärjestön laskelmien mukaan 300 savuketta varten on kaadettava yksi puu. Metsien hävittäminen edistää ilmastonmuutosta vähentämällä puita.

Puiden kaataminen horjuttaa ilmaston ohella myös ekologista tasapainoa erityisesti kuivimmilla alueilla. Metsien tilalle syntyy autiomaita. Tuhannet kasvi- ja eläinlajit kuolevat sukupuuttoon. Maailmanpankki arvioi, että kehitysmaiden jäljellä olevat metsäalueet katoavat kokonaan 60 vuodessa, jos nykyinen suunta jatkuu.

Tupakointi ja köyhyys

Koska tupakointi on vähentynyt korkean tulotason maissa, keskittävät tupakkayhtiöt nyt toimiaan matala- ja keskituloisten maiden markkinoille. Yhtiöt yrittävät saada uusia tupakoitsijoita maista, joissa on potentiaalia taloudelliseen ja väestölliseen kasvuun.

Tupakoinnin ja köyhyyden välillä on kiistaton yhteys. Monessa mielessä tupakointi ja köyhyys ovat osa samaa noidankehää. Ympäri maailman tupakointi on yleisintä köyhimmissä väestön osissa. Tupakointi lisää väestön taloudellista ja terveydellistä ahdinkoa. Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että matalan tulotason maissa jopa 10 prosenttia talouden tuloista voidaan käyttää tupakkatuotteisiin ja näin jää vähemmän rahaa elämälle välttämättömiin tarpeisiin.

Työskentely tupakkaviljelmillä ajaa ihmiset usein syvemmälle köyhyyteen. Tupakan viljelijöitä käytetään hyväksi ja heidät pakotetaan myymään tuotteensa alihintaan isoille tupakkayhtiöille sekä maksamaan ylihintaa viljelyyn tarvittavista aineista ja välineistä.

Tupakkaviljelmillä käytetään paljon lapsipoimijoita, jotka altistuvat suurille määrille nikotiinia päivittäin. Plan-järjestön arvion mukaan yhden työpäivän aikana lapsen elimistöön imeytyy 50 tupakan verran nikotiinia. Lapset kärsivät päänsärystä, vatsakivuista, lihasheikkoudesta ja hengitysvaikeuksista. Työpäivät lapsilla kestävät jopa 12 tuntia ja palkkaa he saavat vain noin 10 senttiä tunnissa.

Lapset, jotka joutuvat työskentelemään tupakkaplantaaseilla eivät pääse kouluun eivätkä saa mahdollisuutta oppia lukemaan ja kirjoittamaan.

Roskaaminen

Tupakka- ja nikotiinituotteista syntyvät roskat pilaavat ympäristöä. Ympäristöä myrkyttävät 5,3 triljoonaa tupakantumppia, jotka maailman tupakoitsijat vuosittain jättävät jälkeensä. Tämä ongelmajätevuori painaa 25 miljoonaa tonnia. Tupakan tumpeista huuhtoutuu vesistöihin ja maaperään myrkyllisiä aineita. Kansainvälisesti tupakan tumpit ovat yksi kerätyimmistä roskista rantojen siivouksen yhteydessä. Nuuskan annospussit ja käytön jälkeen pois heitetyt nuuska-annokset rasittavat myös luontoa.

Tulipalot

Tupakointi aiheuttaa vakavia ihmisiä ja ympäristöä vahingoittavia tulipaloja maailmanlaajuisesti. Vielä 2000-luvun alussa tupakointi oli suurin yksittäinen tulipalojen ja niistä johtuvien kuolemien aiheuttaja maailmassa. Tupakoinnista johtuvat tulipalot tuhoavat koteja, työpaikkoja ja ympäristöjä.

Eläinten oikeudet

Tupakan tuotanto kytkeytyy eläinten oikeuksiin. Sademetsistä niiden kodit katoavat, kun puita kaadetaan tupakan viljelyä ja kuivatusta varten. Lisäksi tupakkateollisuus ja lääketieteellisten laitosten laboratoriot käyttävät koe-eläimiä tutkiessaan tupakansavun vaarallisuutta. Koiria, hamstereita, kaneja, hiiriä ja rottia pakotetaan hengittämään tupakansavua joskus jopa henkitorveen tehdyn reiän kautta.

Lähteet

Mathers, C.D. & Loncar, D. 2006. Projections of Global Mortality and Burden of Disease from 2002 to 2030. Plos medicine 3 (11), 2011–2030.

Plan international.

The Substance Abuse and Mental Health Services Administration (SAMHSA). Tobacco. 2015.

Tobacco Atlas. Environmental Harm.

Tobacco Atlas. Tobacco Companies.

Tobacco Atlas. Tobacco & Poverty.

Tupakkatilasto 2014. Tupakkatilasto 2014. Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportti 18/2015.

UC Davis Health.

WHO. 2015. Tobacco.