Nikotiinittomuuden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa – pienikin panos on vaikuttavaa, kun iso joukko sitoutuu toimimaan yhteisen hyvän eteen

Oppilaitoksissa tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö saattaa olla osa ammattilaiseksi kasvamisen kulttuuria. Joillakin aloilla on ollut tapana puhua tupakkatauoista, kun taas joillakin opiskelualoilla nuuskan käyttö on huomattavasti yleisempää, koska tauoille ei aina pääse silloin kuin olisi tarvetta. Ammattiopintonsa aloittanut nuori on jo todennäköisesti ehtinyt kokeilla tupakkaa, nuuskaa tai sähkötupakkaa, mutta tuleeko tästä nuoresta opiskelijasta tupakoiva tai nuuskaava ammattilainen?

Uudet haasteet nostavat päätään

Ammattiin opiskelevien päivittäinen tupakointi on vähentynyt Kouluterveyskyselyn mukaan kuluneen kymmenen vuoden aikana 40 prosentista 19 prosenttiin. Kehityssuunta on ollut oikea ja vuonna 2019 jo noin 70 prosenttia ammattiin opiskelevista on savuttomia ja nikotiinittomia. Kuitenkin uudet haasteet ovat alkaneet nostaa päätään. Tupakoinnin vähentyessä nuuskan käyttö ja muiden tuotteiden yhteiskäyttö on yleistynyt. Ammattiin opiskelevista nuuskaa käyttää päivittäin 15 prosenttia kuin vuosikymmen sitten osuus oli kolme prosenttia. Päivittäin jotain tupakkatuotetta eli tupakkaa, nuuskaa tai sähkösavuketta käytti aikavälillä 2017–2019 ammattiin opiskelevista noin 30 prosenttia.

Tarvitaan lisää keinoja tukea oppilaitoksen nikotiinittomuutta

Oppilaitosten savuttomuutta, ja kokonaisvaltaisemmin nikotiinittomuutta, on pyritty edistämään jo pitkään erilaisilla toimenpiteillä. Oppilaitoskentältä kuitenkin huokuu edelleen turhautumisen ja voimattomuuden tunteita nikotiinittomuuden edistämisen suhteen. Syöpäjärjestöjen teettämän Savupilvi portin yllä -tutkimuksen mukaan haasteena on nimenomaan se, että oppilaitoksilla on tällä hetkellä keinot vaikuttaa siihen, missä tupakka- ja nikotiinituotteita käytetään eikä siihen käytetäänkö niitä ylipäätään. Vaikka oppilaitos olisikin julistautunut savuttomaksi tai nikotiinittomaksi sekä määritellyt tarvittavat toimintaohjeet, ei käytännön arki välttämättä tue tätä.

Nikotiinittomuuden edistäminen on kaikkien vastuulla

Tutkimusten mukaan oppilaitosten ja siellä toimivien aikuisten mahdollisuudet vaikuttaa nuoren terveyskäyttäytymiseen ovat merkittävät. Jotta oppilaitos toimii hyvinvointia edistävänä opiskeluympäristönä ja ehkäisee tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä, tarvitaan tähän kaikkien sitoutumista. Syöpäjärjestöt kehittävät yhdessä Savon ammattiopiston, Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen ja Kuopion kaupungin ehkäisevän päihdetyön kanssa nikotiinittomuuden edistämisen toimia osana oppilaitoksen hyvinvointia ja työkykyä edistävää työtä. Lähtökohtana on, että jokaisen oppilaitoksessa työskentelevän ammattilaisen roolimalli on tärkeä, ja että nikotiinittomuuden edistäminen on osa opiskelijan ammatillisen kasvun ja työkyvyn tukemista.

Nikotiinitonta Sakkya on rakennettu yhdessä oppilaitoksen henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa, niin että toiminta läpileikkaa koko organisaation. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ ei voi olla vain yhden henkilöstöryhmän vastuulla, vaan siihen tarvitaan kaikkien panosta. Pienikin panos on vaikuttavaa, kun iso joukko sitoutuu toimimaan yhteisen hyvän eteen.

Teemoja nikotiinittomuutta tukevan opiskeluympäristön rakentamiseen

Savon ammattiopiston nikotiinittomuuden edistämisen toimintamalleista ja työkaluista kehitetään kuluvan syksyn aikana nikotiinittomuuden edistämisen työkalupakkia, jota kaikki oppilaitokset voivat hyödyntää. Ennen kuin pääsemme jakamaan valmista työkalupakkia haluamme tarjota jo muutamia teemoja pohdittavaksi omassa oppilaitoksessasi:

  • Ovatko järjestyssäännöt ajantasalla? Ovatko opiskelijan päihdeohjelmassa toimintaohjeet toteuttamiskelpoiset?
  • Tukeeko oppilaitos työnantajana henkilöstön nikotiinittomuutta?
  • Järjestetäänkö opiskelijoiden kanssa yhdessä ideoiden taukotekemistä ja muita tapahtumia?
  • Otetaanko opiskelijan tupakointi tai nuuskaaminen puheeksi muuallakin kuin terveydenhoitajan vastaanotolla?
  • Kuka ohjaa ja kenelle, jos opiskelija kokee tarvitsevansa tukea tupakan tai nuuskan käytön lopettamiseen?
  • Miten hyödynnetään alueellisten yhteistyökumppaneiden resursseja ammatillisen kasvun, työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämisessä?
  • Miten oppilaitos viestii opiskelijoille, henkilöstölle, työpaikoille ja huoltajille? – Viestintä positiivisen ja ammattilaiseksi kasvamisen kautta on helpompi ottaa vastaan kuin pelkät säännöt ja kiellot.

Tupakkapaikkapoliisina toimiminen on kuin taistelisi tuulimyllyjä vastaan ja siksi katseet onkin käännettävä kohti positiivista viestintää, mielekästä tekemistä ja ammatillista kasvua tukevaa toimintaa. Jokainen tekee itse sen päätöksen, lopettaako tupakoinnin tai nuuskaamisen, mutta me oppilaitoksessa työskentelevät voimme rakentaa oppilaitosympäristöä ja -yhteisöä, joka tarjoaa mahdollisuuden tehdä terveyttä ja hyvinvointia tukevia valintoja.